Shopping & escalade

Tämä viikko on jatkanut viime viikon aloittamaa arkilinjaa: aamupäivät ranskanopiskelua, iltapäivät joko hostellilla lojumista tai vaihtelevia aktiviteetteja. Asustan edelleen hostellissa, ja odotan kovasti omaa kämppääni. Vaikka se onkin soluasunto, toivon mukaan siellä on hieman vähemmän meluisaa, ja edes hieman enemmän yksityisyyttä.

Turismia harjoitin tällä viikolla lähinnä tiistaina, jolloin kävin luokkakavereideni kanssa mudac-designmuseossa katsomassa Playmobil-näyttelyä sekä uutta sveitsiläistä muotoilua. Muoviukkojen seassa oli vähän liikaa lapsia, muotoilu oli hämärää, ylimmän kerroksen lasitaide yllättävän hienoa, ja kellarin muinais-Egypti ja -Kiina yllättävä lisänähtävyys. Museon jälkeen menimme opettajamme suosittelemaan le Barbare -kuppilaan Lausannen parhaalle kaakaolle, ja kyllä oli hyvää, enemmän kiisseliä kuin juomaa!

Yksi viikon toistuvista teemoista on ollut shoppailu, ja rahaa on palanut vähän järkyttävissä määrin. Viikonlopulle suunniteltua lasketteluretkeä varten ostin maanantaina lasketteluhousut ja -hanskat – halpismerkkiä, eli vain noin 100 frangia. Tiistaina hankin vielä alennushintaiset laskettelulasit, ja keskiviikkona uudet kiipeilyvaljaat, koska hylkäsin edelliset Suomeen liian vanhoina.

Toiseksi teemaksi voisi nimetä liikunnan, jota viimein olen onnistunut harjoittamaan muutenkin kuin kaupunkikävelyn muodossa. Keskiviikkona käväisin boulderissa, ja katselin kaihoten köysikiipeilijöitä, joille en uskaltanut mennä puhumaan. Rohkaistuin kuitenkin sen verran, että ilmoittauduin mailitse korkeakoulujen alppikerhon kiipeilyseinäretkelle torstaina. Pääsin siis ensimmäistä kertaa köysittelemään sveitsiläisellä seinällä, Chavornay-nimisellä pikkupaikalla. Seinät eivät olleet kovin korkeita (11-13m), mutta pintamateriaalit olivat hauskan vaihtelevia, Tapanila-tyylisestä muotoseinästä hämärään kuusikulmioista koostuvaan pintaan sekä kirkkaanväriseen lastenseinään. Oli mahtavaa päästä pitkästä aikaa köysittelemään, ja ehkä 20 vuotta minua vanhempi nainen, jonka kanssa kiipesin, oli tosi mukava. Uskaltauduin jopa liidaamaan pari reittiä, joihin piti itse laittaa jatkot. Vielä kun löytäisin jonkun vakiokiipeilykaverin, jonka kanssa touhuun saisi säännöllisyyttä, olisi helpompi valmentautua kesän ulkokiipeilyä varten.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s