9.8. Sadepäivä Ibarrassa

Keskiviikkoaamuna kömmin ulos teltastani todetakseni että Stuart, lähinaapurini oven puolella, oli jo koonnut tavaransa ja poistunut. Hänen takanaan ollut Harveykin pakkaili tavaroitaan yhdessä kyytiläisensä Evanin kanssa. Sentään toisen puolen naapurusto, Gareth E. + Sarah sekä Dan yhteisen pressunsa ympärillä, Quilly ison mutta vuotavan telttansa ja suositun pöytänsä kanssa, sekä itse peloton johtajamme Gary ja poikansa pakuineen ja katoksineen, jäisivät leiriin vielä lähtöni jälkeen.

Poistuvien ihmisten lisäksi monta autokuntaa suuntasi kävelylle, kanjoniin tai katsomaan nähtävyyksiä, mutta minä olin vakaasti päättänyt pitää täyden lepopäivän. Siispä lymyilin sateelta teltassa, luin ja kirjoitin päiväkirjaa, kävin respassa käyttämässä nettiä, ja kokkasin lounaaksi pussinuudeleita. Vähän tylsää, mutta toisaalta hyvin lomaisaa, ja loman loppu läheni huolestuttavan nopeasti.

Illalla sadekeli ajoi seurueen taas komentoteltan suojiin. Ei toivoakaan kuivista kamoista. Jouduin puhumaan ranskaa puhelimessa, kun seuraavalle päivälle yritettiin järkätä 20 hengen pöytävarausta; menestys ei ollut huikea, ja muistutti ahdistavasti kouluaikojen kuullunymmärtämiskokeita. Lisäksi jännitettiin, pitäisikö Gareth, Richard, Morgan ja Becky pelastaa kanjonista, kunnes heidät tavoitettiin läheisestä ravintolasta. Heidän kanjoniretkensä oli kuulemma sisältänyt kaksi tuntia kanjonin etsimistä ja ollut hyvin kylmä. Mikäpä täällä ei…

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s