12.8. Bilbao – Frankfurt – Helsinki

Viimeinen matkapäivä oli lähinnä pelkkää odottelua fiiliksellä yleis-blaah. Aamulla luolakamat olivat vähän kuivempia, joten runnoin ne rinkkaan. Kävin viimeisellä keskieurooppalaisella aamiaisellani (hyvää kahvia ja pain au chocolat) lähikuppilassa, koska hotellissa ei ollut ruokaa tarjolla. Sitten keräsin kamppeeni ja siirryin bussiasemalle. Kello oli noin 10.30, ja aikataulun mukaan lentokenttäbusseja piti mennä 10.25 ja 10.55. Pysäkillä sattui kuitenkin olemaan sellainen, ja se lähti aika lailla heti kyytiin noustuani. Oletan, että tämä oli siis se 10.25 bussi. Eihän se nyt sovi, että oltaisiin aikataulussa.

Olin lentokentällä turhan varhain: check-in avautui vasta tasan kaksi tuntia ennen lentoa, mihin oli vielä tunti aikaa. Sain siis ensin odotella tiskin avautumista, sitten jonottaa tiskille, koska siihen oli ehtinyt kerääntyä valtava jono sillä aikaa kun istuin muualla. Rinkka painoi vain 21 kiloa, ei ongelmaa. Ehdin huitaista purilaisaterian naamaan ennen koneeseen nousua, joka myös tuntui hitaalta kuin mikä. Se olikin jopa niin hidas, että lentokone ei ehtinyt suunniteltuun lähtöikkunaan, ja seuraavaa piti istua odottamassa puoli tuntia. Onneksi minulla olisi runsaasti vaihtoaikaa.

Vajaan parin tunnin lento vierähti nopeasti kun lopulta saimme lähtöluvan. Perillä Frankfurtissa oli sateista, mutta samapa tuo. En aikonut poistua kentältä. Terminaali 1:n B-porttien lähistöllä ei ollut juuri mitään, jos ei halunnut mennä turvatarkastusten läpi, ja minua laiskotti liikaa että olisin vaivautunut. Vietin siis väliaikani istuen kahvilassa ja portilla, lukien ja kirjoittaen.

Uutisissa oli maininta Suomeen illalla iskevästä kesän kovimmasta myrskystä, mutta minun lentoni lähtöaikaan se ei vaikuttanut, vaan reissun viimeinen lento lähti tasan ajallaan. Myöhemmin luin, että myrsky oli kyllä sekoittanut aikatauluja, mutta vähän aikaisemmin. Kello 00.40 laskeutuneessa koneessa ei sitä huomannut, mitä nyt lähestyessä pilvien läpi oli ehkä vähän tavallista enemmän turbulenssia.

Olin päättänyt ottaa taksin kotiin, mutta taksitolpalla oli nolla autoa, ja vieressä bussi 615 lähtövalmiudessa. Nousin siis kuitenkin siihen. Vaihdoin bussia Sörnäisissä, missä pysäkki oli tungokseen asti täynnä Flow-festaroijia. Tuntui epätodelliselta vaappua jättirinkan kanssa kännisten suomalaisten seassa.

Kahden maissa aamuyöstä saavuin kotiin, ja järkytyin miten siistiä siellä oli, kun olin peräti siivonnut ennen lähtöä. Siistiä, ja kuuma. Ja tavaraa. Astioita. Mikroaaltouuni. Oma vessa ja suihku, ja iso pehmeä sänky! Käsittämätöntä kyllä, kahdessa viikossa olin jo niin tottunut ahtaaseen telttaan ja makuuaustaan että sängyssä nukkuminen tuntui vieraalta ja vaikealta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s